Tiedämme kaikki, että unella on suuri merkitys meidän yleiseen terveyteen ja mielentilaan. Meitä kehotetaan nukkumaan noin kahdeksan tuntia joka yö, mutta etenkin opiskelijaelämässä tuon tavoitteen saavuttaminen saattaa tuottaa haasteita. Miksi uni sitten on niin tärkeää? Millaisia vaikutuksia sillä on perusarkeemme ja mitä voisimme tehdä parantaaksemme untamme?
Toimittajat: Jiri Kamila, Tomi Pikkarainen, Hugo Haataja ja Veeti Niemi
Kyselynlaatija: Tomi Pikkarainen
Tietoa unen tärkeydestä
Uni yksi ihmisen elämän peruspilareista. Nukkuminen tukee mm. kognitiivisten toimintojen, kuten oppimisen ja muistin sujuvuutta ja kehittymistä. Ihminen prosessoi päivän aikana opitut asiat nukkuessaan, jonka vuoksi sen tärkeys korostuu erityisesti nuorilla ja opiskelijoilla. Täten unen puutteella on negatiivisia vaikutuksia ihmisen psyykkiseen terveyteen ja se saattaa heikentää keskittymiskykyä ja lisätä stressiä.
Unella on myös suuri vaikutus ihmisen fyysiseen suorituskykyyn ja jaksamiseen. Nukkuessaan ihminen palautuu päivän aikana aiheutuneesta fyysisestä rasituksesta. Riittävä määrä unta vaikuttaa myös aineenvaihduntaan ja hormonitoimintaan, jolla on merkittävä rooli mm. painonhallinnassa. Aktiivisesti urheilua harrastavat ihmiset saattavatkin tarvita enemmän unta kuin muut ihmiset.
Riittävästi nukkumalla edesautat itseäsi saavuttamaan pidemmän elämän. Hyvin nukkuvilla ihmisillä on pienempi mahdollisuus sairastua mielenterveyssairauksiin kuten masennukseen ja ahdistuneisuushäriöön. Sen lisäksi heillä on pienempi riski mm. sydänsairauksiin. Tämän lisäksi unella on vaikutus yleiseen mielentilaan. Voidaankin siis todeta, että hyvin nukutulla yöllä on myös positiivinen vaikutus sitä seuraavaan päivään.
Kyselytutkimuksen tulokset
Kyselyn mukaan 46.4% vastanneista nukkuivat arkena arviolta alle seitsemän tuntia yössä, joka on vähemmän, kuin mitä yleensä aikuinen ihminen tarvitsee unta. Kyselytutkimus on laadittu keväällä 2025.
Selvisikin, että 78.6% opiskelijoista eivät koe nukkuvansa tarpeeksi arkena.
Enemmistö vastanneista kokee tarvitsevansa unta kahdeksan tuntia tai enemmän.
Huolestuttavana tilastoissa näyttäytyi se, että jopa 67.9% on kärsinyt uniongelmista opiskeluaikana. Stressi ilmeni kyselyssä suurimpana unettomuutta aiheuttavana tekijänä.
Positiivista on kuitenkin se, että 82.1% vastanneista tiedostaa tapoja, joilla rentoutumista ja unta voi parantaa.
Mistä opiskelijoiden huono unen saanti voi johtua?
Oulun ammattikorkeakoulussa oli tehty tutkimus ja siinä selvisi syitä huonolle unen saannille. Suurimmat syyt huonolle unen saannille on stressi ja vähäinen aika unelle. Ammattikorkeaopiskelijoille isoksi syyksi tuli selville myös epäsäännöllinen päivä- ja unirytmi. Älylaitteitten käyttö ennen nukkumaanmenoa, kofeiini ja alkoholi ovat myös isoja syitä vähäisen unen määrään.
Koulunkäyntiin liittyvää stressiä voi vähentää tekemällä opiskeluihin liittyvät työt hyvissä ajoin ja on tärkeää yrittää pitää säännöllistä unirytmiä jatkuvasti, vaikka tunnit alkaisivatkin vasta iltapäivällä.
Vinkkejä rentoutumiseen ja unen parantamiseen
Ehkä tunnetuimmat tavat rentoutua ovat erilaiset hengitysharjoitukset sekä meditaatio, mutta tiesitkö, että kylmä- ja lämminsuihku tai laventelin tuoksu voivat yhtä lailla lievittää ahdistusta ja rentouttaa mieltä? Pelkästään kasvojen huuhtominen kylmällä vedellä aktivoi vagushermon, joka säätelee kehon stressivastetta ja voi saada olon rauhallisemmaksi.
Musiikin tai luontoäänien kuunteleminen ovat tehokas keino rentoutumiseen. Hidas ja rytmiltään tasainen musiikki, kuten klassinen tai ambient-musiikki, voi alentaa stressitasoja jopa 65 %. Metsän ja veden äänet voivat laskea sykettä ja verenpainetta.
Kevyt liikunta, kuten kävely, jooga tai venyttely voivat parantaa mielialaa tuntikausiksi ja vähentää jännitystä kehossa. Liikkuminen laskee kortisolitasoja, joka auttaa sopeutumaan stressiin. Toisin sanoen pieni happihyppely ulkona tai pieni venyttely ennen nukkumaan menoa, voisi olla hyvä ratkaisu kehon ja mielen rentouttamiseksi.
Unta voi parantaa muutamin konstein. Puhelin ja muut näytöt tulisi sammuttaa jopa tuntia ennen nukkumaanmenoa, sillä niiden tuottama sininen valo häiritsee melatoniinin tuotantoa. Nukkumatilan tulisi olla hämärä tai valaistu himmeästi lämpimän sävyisesti. Huoneen tulisi olla myös viileä ja optimaalisin nukkumislämpötila onkin noin 17-20 °C.
Säännöllinen unirytmi vaikuttaa positiivisesti unen laatuun ja siihen, kuinka nopeasti saat unen päästä kiinni. Mene siis nukkumaan ja herää samaan aikaan joka päivä, myös viikonloppuisin. Täytyy muistaa, että jos menetät unta useina öinä, univelka ei täysin korjaannu yhdellä pitkällä yöunella. Siksi säännöllistä unirytmiä pitäisi vaalia.