Tekoäly on ollut yksi isoimmista sanoista laajalla media-alalla viime vuosina. Se on laskenut luovaa kynnystä monelle tulla luovalle alalle.
Toimitusryhmä: Riina Rautiainen, Jore Nurmikanta, Wilma Muuttoranta, Henna Finnilä, Laura Vilmusenaho
2020-luvulla suureen suosioon nousseet generoivat tekoälymallit kuten OpenAI, ChatGPT ja Copilot ovat työkaluja, jotka ovat tarkoitettu keräämään laajan määrän tietoa, vertailemaan sitä ja tehdäkseen annettuun pyyntöön vastauksen tiedon pohjalta. Yleiskäytössä ihmiset käyttävät sitä tieteelliseen tutkimukseen, koulutehtävien tekoon ja artistisen idean tappamiseen.
Tulevat media-alan ammattilaiset
Teimme kyselyn Karelian medianomiopiskelijoille, jossa kartoitimme heidän tekoälynsä käyttöä ja suhtautumista sen käytöstä opiskelussa niin kuin työelämässä. Kyselyyn vastasi noin neljäsosa opiskelijoista. Vastanneista moni käyttää tekoälyä opiskelussa/töissä. Monet kokevat ymmärtävänsä tekoälyn käyttöä ja sen keräämää dataa, mutta kuitenkin ajatus tekoälyn käytöstä sen eettisyyden ja moraalisuuden kannalta jakautuvat. Tämä herättääkin kysymyksiä siitä, tiedetäänkö tekoälystä ja sen keräämästä datasta sen syvemmin.
Tekoälyn eettiset ja moraaliset kysymykset
Tekoäly koulutetaan ihmisten luomalla sisällöllä ja näin oppii ihmisten historiasta paljon, sen mukaan tekoäly voi esimerkiksi päätyä tekemään epäoikeudenmukaisia ja syrjiviä päätöksiä kuten rasistisia ja mies- ja naisstereotypioita, jotka voi vahvistaa yhteiskunnassa jo olemassa olevia ennakkoluuloja ja syrjintää. Tekoäly media-alalla tuo paljon haasteita ja mietteitä mm. tekijänoikeuksista, valheellisen tiedon levittämisestä, työllistymisestä tai mitä tietoja se meistä kerää ja mihin niitä käytetään. Kehityksen tulisi keskittyä entistä enemmän yksityisyyden, vastuullisuuden, luottamuksen ja turvallisuuden liittyviin perusteisiin.
Tekoäly tällä hetkellä toimii avustavana työkaluna monissa työpaikoissa. Graafisessa suunnittelussa tekoälyä käytetään esimerkiksi visuaalisen sisällön luomisena. Artistit kuten taiteilijatkin kärsivät tekoälystä. Taiteilijoiden töitä saatetaan käyttää hyväksi muun muassa tekoälyjärjestelmiin kouluttaakseen kuvageneraattoreita, joka tuo pintaan kysymyksiä tekijänoikeuksista sekä eettisistä puolista. Nykypäivänä toisinkuin ennen, esimerkiksi kuvia ja teoksiakin pystyy luomaan helposti erilaisilla tekoälysovelluksilla, jonka seuraamuksena taiteilijoiden työt vähenevät.
Jiménez J. “Worried About Meta Using Your Instagram to Train Its A.I.? Here’s What to Know” (2024) puhuu artikkelissaan, kuinka Meta kerää kaikista sosiaalimedia alustoistaan jokaisen täysi-ikäisten käyttäjiensä julkaisemat sisällöt kouluttaakseen Meta AI:ta. Vain Euroopan Unionissa, Iso-Britannia, Euroopan talousalue ja Sveitsi pystyvät kieltäytymään datansa luovuttamiseen Meta AI kehittämiseen. Meta ei myöskään kerro tarkkaan käyttääkö keräämäänsä dataa mihinkään muuhunkin, kuten esimerkiksi aggressiiviseen personalisoituun mainostamiseen. Huolestuttavaa on myös se kuinka suurimmat ja käytetyimmät tekoälyt omistavat isoimmat yritykset ja henkilöt. Tekoälyä siis hallitsee 1 % kansasta, joka on rikkain ja vaikutusvaltaisin.
Tekoälyn käytön seuraukset
Daniel L. (2025) Your Brain On AI: ‘Atrophied And Unprepared’ artikkelissaan puhuu Carnegie Mellon University ja Microsoft Research tekemästä tutkimuksesta, kuinka tekoälyn luoma sisältö vaikuttaa työntekijöiden kognitiiviseen ajatteluun. Tutkimuksessa kävi ilmi, että yli 60 % työntekijöistä käytti vähemmän kriittistä ajattelua tekoälyn käytön myötä. Työntekijät siis luottivat täysin mitä tekoäly syötti heille ja monet sen sijaa, että käyttäisivät vain esimerkkinä tai apuna tekoälyn luomaa sisältöä, käyttivät he täysin sisältöä ja vain tekivät tarpeen tullen muokkauksia. Sen sijaan, että tekoäly olisi vain helpottamassa työntekijöiden työtä ja jättäisi tilaa enemmän itse luovalle työlle, on suunta muuttunut siihen, että tekoäly korvaa kokonaan tämän luovan prosessin. Seurauksena tuotteet voivat sisältää väärää tietoa ja olla hyvinkin puolueellisia tekijän tajuamattaan. Tämä ei kuitenkaan ole tekoälyn vika vaan työntekijöiden, jotka ovat luopuneet omasta luovasta työstään ja turvautuvat tekoälyyn liikaa.
Vaikutus luontoon
Metan lisäksi muutkin suuret yritykset haluavat oman tekoälynsä, josta on seurannut kasvava tarve uusille datakeskuksille. Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelma “AI has an environmental problem. Here’s what the world can do about that” (2024) jutussaan kertovat, kuinka nämä datakeskukset kuluttavat valtavasti energiaa, ja tarvitsevat koneiston jäähdyttämiseen suuria määriä vettä kellon ympäri. Sekä miten keskusten sisältämät laitteistot tarvitsevat mikrosiruihin harvinaista metallia, joka monesti hankitaan epäeettisesti. Suuren käytän myötä, koneisto kuluu ja vaihtuu, josta syntyy paljon elektroniikkajätettä, joissa on myrkyllisiä aineita, kuten lyijyä ja elohopeaa. Tekoäly on siis osoittautunut suureksi rasitteeksi luonnolle ja edes auttaa ilmaston muutosta.
Vauhdikas kehitys
Tekoäly on kehittynyt nopeaa tahtia 2010-luvusta lähtien. Ennen sitä se pystyi vain ratkaisemaan perusteellisia versioita eri ongelmista ja tunnistamaan vain kohtuullisen kokoisia tietokokonaisuuksia. Vuonna 2017 tapahtui iso teknologinen läpimurto, kun Googlen DeepMind -yritys sai opetettua tekoälyn pelaamaan shakkia paremmin kuin maailman parhaimmat shakkipelaajat käyttämättä syväoppimista, jossa tekoäly valikoi siirrot enemmän ihmismäiseen tapaan kuin matemaattiseen (Wikipedia, 2025).
Vain muutama vuosi sitten, tekoäly alkoi saamaan suosiota ja siihen alettiin investoimaan, jonka takia se on kehittynyt niin paljon niin nopeasti. Esimerkiksi Euroopan Parlamentin tehdyn indikaattorin mukaan vuonna 2024 USA investoi tekoälyyn 62.5 biljoonaa euroa, kun taas maailman toisiksi eniten oli Kiina vain 7.3 biljoonalla eurolla. Tämän takia et voi enää olla törmäämättä tekoälyyn, edes tiedollisesti. Visionfactoryn artikkelin ”15 Practical Uses of Artificial Intelligence in Daily Life” mukaan esimerkiksi käännössivut, Google -haku, sähköpostin roskaposti osio, eri suoratoistopalvelut ja kasvojen tunnistus ovat vain muutamia esimerkkejä suurimmalle osalle ihmisistä tiedottomasta tekoälyn käytöstä.
Loppusanat
Tulevaisuudentutkijat pitävät mahdollisena tämän kasvavan käytön takia, että pian ihmiskunta ei tule enää pysymään teknologian kehityksen mukana. Tekoäly ei tule enää tarvitsemaan tietoa ihmisiltä kehittyäkseen vaan se käyttää itse tekoälyä omaan kehitykseensä.
LÄHTEET:
- Jiménez J. (2024). Worried About Meta Using Your Instagram to Train Its A.I.? Here’s What to Know. New York Times. [Viitattu 10.2. 2025.] https://www.nytimes.com/article/meta-ai-scraping-policy.html
- UN environment programme (2024). AI has an environmental problem. Here’s what the world can do about that. [Viitattu 12.2.2025] https://www.unep.org/news-and-stories/story/ai-has-environmental-problem-heres-what-world-can-do-about
- Daniel L. (2025) Your Brain On AI: ‘Atrophied And Unprepared’. Forbes. [Viitattu 20.2.2025] https://www.forbes.com/sites/larsdaniel/2025/02/14/your-brain-on-ai-atrophied-and-unprepared-warns-microsoft-study/
- Wikipedia. History of artificial intelligence. [Viitattu 12.2.2025]. https://en.wikipedia.org/wiki/History_of_artificial_intelligence
- Euroopan parlamentti. (2024) AI investment: EU and global indicators. [Viitattu 12.2.2025]. https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/ATAG/2024/760392/EPRS_ATA(2024)760392_EN.pdf
- Wikipedia. Syvä oppiminen. [Viitattu 12.2.2025]. https://fi.wikipedia.org/wiki/Syv%C3%A4oppiminen
- Michaelzakkovision (2024) 15 Practical Uses of Artificial Intelligence in Daily Life. Visionfactory [Viitattu12.2.2024]. https://www.visionfactory.org/post/15-practical-uses-of-artificial-intelligence-in-daily-life
- NBC News. (2023). Visual artists fight back against AI companies for repurposing their work. The Associated Press. [Viittattu 18.02.2025]. Visual artists fight back against AI companies for repurposing their work
- Mainostalo (2022). Vieko tekoäly kuvataiteilijoiden työt? [Viitattu 12.02.2025]. Viekö tekoäly kuvataiteilijoiden työt? – Mainostalo AD
- Tekoälykeskus (2024). Tekoälyn etiikka: Avainkysymykset ja vastuun merkitys digiajassa. [Viitattu 12.02.2024]. Tekoälyn etiikka: Avainkysymykset ja vastuun merkitys digiajassa – Tekoälykeskus
- Media Tailor. Tekoäly muuttaa media-alaa-Asiantuntijoiden näkemyksiä tekoälyn asenteellisuuteen, etiikkaan ja muihin kysymyksiin. [Viitattu 12.02.2025]. Tekoäly muuttaa media-alaa – Asiantuntijoiden näkemyksiä tekoälyn asenteellisuuteen, etiikkaan ja muihin kysymyksiin – Media Tailor
- Weitzman C. (2023). Tekoäly ja graafinen suunnittelu: Luovuuden ja tehokkuuden vallankumous. Speechify [Viitattu 12.02.2025]. Tekoäly ja graafinen suunnittelu: Luovuuden ja tehokkuuden vallankumous | Speechify