Scream (1996) – Elokuva-arvostelun parhaat palat (OSA 1/2)

Kauhukuva mustalla taustalla. Kuva: Hilla Jauhiainen

Oletteko miettineet haluavanne päästä kauhuelokuvien kulttiklassikoiden pariin? Ehkäpä, ette ole kauhun faneja tai vain nähneet kauhuelokuvia? Kiinnostaako nähdä livereaktioita kauhuelokuvia katsottaessa? Tässä kaksiosaisessa Viive-lehden julkaisussa pääsette seuraamaan meidän tiimimme katselukokemuksia kahdesta kulttiklassikkokauhuelokuvasta, Scream:ista sekä A Nightmare On Elm Street:istä. Molemmat elokuvat ovat kauhuelokuvista tunnetun ohjaajan Wes Cravenin ohjaamia.

Grafiikka: Hilla Jauhiainen
Videon editointi: Hilla Jauhiainen, Taru Puustinen, Christa Pyykkö
Kirjoittanut: Taru Puustinen, Christa Pyykkö

Ensimmäisessä osassa keräännyimme katsomaan Kevin Williamsonin käsikirjoittamaa ja Wes Cravenin ohjaamaa, 1996 vuonna julkaistua Scream:ia. Scream on elokuvasarjansa ensimmäinen osa, ja sen jälkeen on ilmestynyt kuusi elokuvaa ja yksi sarja. Scream on mielestämme yksi relevanteimmista kauhuelokuvista, sillä sen vaikutusvalta näkyy edelleen tänä päivänä. Scream:ista ilmestyi juuri sen seitsemäs osa, Scream 7, ja siitä on vuosien varrella tehty lukuisia parodioita, esim. Amerikkalaisen parodiaelokuvasarjan Scary Movie:den muodossa.

Mikä ihmeen Huuto?

Woodsboro, Kalifornia. Vuosi Sidney Prescottin äidin raa’an murhaan jälkeen, mystinen tappaja hyökkää uudestaan, murhaten kaksi nuorta. Luultiin, että Prescottin äidin tappaja oli saatu kiinni, mutta Sidney alkaa epäröimään asiaa, kun uutisankkuri Gale Weathers ryhtyy kyseenalaistamaan häntä. Pian selviääkin Sidneyn ja hänen ystäviensä joutuneen Ghostfacen kohteeksi ja heidän tehtävänään on koittaa selvitä erilaisista kinkkisistä tilanteista.

Screamin tärkein henkilöpiiri ekassa elokuvassa

Sidney Prescott (Neve Campbell): Elokuvan päähenkilö. Luonteeltaan hän on jopa hieman uhkarohkea. Samaan aikaan kuitenkin voidaan nähdä Sidneyn haavoittuvaisuus, sekä sinisilmäisyys. Elokuva pyörii pääsääntöisesti hänen ympärillään.

Billy Loomis (Skeet Ulrich): Sidneyn poikaystävä. Mysteerinen ja karismaattinen nuori, joka omaa pilkkeen silmäkulmassa.

Tatum Riley (Rose McGowan): Sidneyn paras kaveri. Stereotyyppisesti, jäi valitettavasti kaikista pinnallisimmaksi hahmoksi kaveriporukan blondina.

Stu Macher (Matthew Lillard): Billyn kaveri ja Tatumin poikaystävä. Hieman reppana ja elokuvan huumorihuiskauksia omaavan komedinen kevennys.

Randy Meeks (Jamie Kennedy): Kaveriporukan nörtti. Koitti olla osa kaveriporukkaa, mutta jäi ryhmän viidenneksi pyöräksi nuorien parien ulkopuolelle. Randy tietää, kuinka selvitä kauhuelokuvista, vai tietääkö?

Dwight “Dewey” Riley (David Arquette): Woodsboron sympaattinen poliisi. Äidin unelmavävypoika. Hän koittaa olla rohkea sankari, vaikka keho vähän täriseekin kentällä.

Gale Weathers (Courteney Cox): Jämäkkä ja suoraviivainen uutisankkuri. Hän tietää mitä haluaa ja tekee mitä vain sen eteen.

Meidän tuomiomme

Kokonaisarviomme elokuvasta oli hyvä. Elokuvan tyyli, juoni sekä hahmot olivat mukaansatempaavia ja mielenkiintoisia. Pidämme kaikki kolme kovasti 90-luvun tyylistä ja estetiikasta, joka välittyi selvästi elokuvasta. Jokaisella hahmolla oli oma arkkityyppinsä ja heissä riitti kerroksia juonen viedessä mukanaan. Vaikka elokuvaa pidetäänkin kauhuelokuvana, sekä pelottavana, sitä se ei kuitenkaan mielestämme ollut. Elokuvan tunnelma oli humoristinen ja satiirinen, jonka koimme dominoivan kauhun sijaan. Mässäilyä verellä ja sisäelimillä ei kuitenkaan puuttunut, vaikka Ghostfacen veitset näyttivätkin tylpiltä.

Kauhuasteikko: 3/10
Kokonaisarvio leffasta: 3,5/5

Scream -trailer (IMDB)

Lähteet:
The 50 Best Horror Movies of All Time | Marie Claire
Film Analysis: Scream (1996) | Borrowing Tape