Tässä artikkelissa lähdimme selvittämään miten musiikki vaikuttaa mielenterveyteen.
Toimittajat: Alina Huisman, Eveliina Haapanen, Siiri Lappalainen
Kyselytutkimuksen laatija: Juho Happonen
Kuvat: Saskia Petäjä
Keräsimme pohja tietoa muutamista tutkimuksista sekä artikkeleista, ja laadimme oman kysely tutkimuksen aiheesta. Tieteelliset tutkimukset vahvistavat toteuttamamme kyselyn havaintoja. Pääasiassa kyseisissä tutkimuksissa keskitytään musiikin monipuolisiin vaikutuksiin aivojen toiminnassa – sekä kehon että mielen terveydessä.
Sulasol-lehden artikkelissa “Musiikki, aivot ja hyvinvointi” (2/2019) kerrotaan, kuinka musiikki vaikuttaa erityisesti aivojen hormonitoimintaan. Musiikin kuuntelu ja tuottaminen lisäävät erityisesti dopamiinin (mielihyvähormonin) ja endorfiinin (kipua lievittävän hormonin) eritystä. Lisäksi musiikin kuuntelun on artikkelin mukaan havaittu alentavan kortisolitasoja, joka puolestaan vähentää stressiä. Tämän ovat huomanneet myös 92 % kyselyymme vastanneista, jotka ovat kokeneet musiikin alentavan stressitasojaan.
“Monelle musiikin kuuntelu ja soittaminen voivat olla tärkeitä tunteidensäätelykeinoja, ja erilaisiin tilanteisiin saatetaan valita erilaista musiikkia, joka esimerkiksi lievittää surua tai kohottaa mielialaa”, kirjoittavat Sini-Tuuli Siponkoski ja Teppo Särkämö. “Musiikilla on siis tärkeä rooli yhteyden rakentajana ja tunteiden välittäjänä.”
Myös negatiivisia vaikutuksia musiikin kuuntelulla saattaa olla, kuten YLE:n artikkelissa ”Aggressiivinen musiikki lisää ahdistusta – erityisesti miehillä” (2015) kerrotaan. Artikkelissa mainitun tutkimuksen mukaan aggressiivisen tai surullisen musiikin kuunteleminen, vaikka se tuntuisikin hyvältä hetkessä, ei lievitä ahdistuneen ihmisen oloa, vaan jättää tämän vellomaan tunteisiinsa. Vaikutuksen havaittiin olevan vahvempaa erityisesti miehillä. Toki on myös muistettava, että esimerkiksi geenit, ympäristö ja ihmisen persoonallisuus vaikuttavat siihen, kuinka eri ihmiset reagoivat eri musiikkityyleihin, kuten Suomen lääkärilehden artikkelissa “Miten musiikki vaikuttaa terveyteen” (21/2019) mainitaan.
Musiikin positiivisten vaikutusten ja sen helpon saatavuuden ansiosta sitä käytetään laajasti myös kuntoutuksessa sairastumisen tai vammautumisen jälkeen. Artikkelissa “Musiikki, aivot ja hyvinvointi” kerrotaankin, kuinka jo pelkkä musiikin kuuntelu voi edistää aivoverenkiertopotilaan tarkkaavaisuutta, muistin elpymistä ja tukee potilaan mielialaa. On kuitenkin tärkeää huomioida, ettei musiikki ole vaihtoehtoinen hoitomuoto, joka korvaisi perinteiset hoidot, vaan se toimii hoidon tukena ja täydentävänä terapiana.
Laatiessamme omaa kyselytutkimustamme, hyödynsimme Google Forms -alustaa. Kyselyllä pyrimme kartoittamaan, millaisia vaikutuksia musiikilla on mielenterveydelle. Kysymyksiä oli yhteensä 7 kappaletta, ja vastauksia keräsimme 75 kappaletta. Kyselyn kohderyhmänä olivat nuoret aikuiset, ja jaoimme kyselyä tälle kohderyhmälle eri kanavien kautta.
Kuinka kauan musiikkia pitää kuunnella ja onko siitä hyötyä mielenterveyden suhteen?
Ensimmäisenä kysyimme, kokevatko vastaajat musiikin helpottaneen heitä mielenterveyden kanssa. 92 % vastaajista kokee musiikista olevan apua mielenterveyden kanssa. 8 % taas kokee, ettei musiikilla ole ollut helpottavaa vaikutusta mielenterveyteen. Tulokset siis osoittavat, että suurin osa kokee musiikista jonkinlaista helpotusta mielenterveyden kanssa.
Kun kysyimme osallistujilta, kuinka kauan he yleensä kuuntelevat musiikkia päivässä, suurin osa vastaajista koki kuuntelevansa musiikkia aikavälillä 15 minuuttia – 2 tuntia. Kysymykseen oli sisällytetty ”muu” vaihtoehto, johon vastaaja pystyi kirjoittamaan oman vapaan vastauksensa. Moni nosti ”muu”-kohdassa esille musiikin kuuntelun olevan ajallisesti hyvin päiväkohtaista ja vaihtelevaa. Moni kertoi myös kuuntelevansa musiikkia reilustikin yli 2 tuntia päivässä. Vastaukset jakautuivat melko laajalti, ja voidaankin päätellä musiikin kuuntelun olevan määrällisesti melko yksilökohtaista. Musiikin kuunteluun voidaan vastauksien perusteella ehkä ajatella vaikuttavan mielenterveyteen positiivisella tavalla, sillä suurin osa kuitenkin kuuntelee musiikkia päivittäin. Jos musiikin kuuntelu koettaisiin mielenterveydelle negatiiviseksi, todennäköisesti ihmiset eivät kuuntelisi sitä niin paljon.
Kun kysyimme vastaajilta, kuinka usein he kuuntelevat musiikkia viikossa, suurin osa eli 85,3 % vastaajista kuuntelee musiikkia päivittäin. Vastaajista 12 % kuuntelee musiikkia muutaman kerran viikossa. Vain 2,7 % kuuntelee musiikkia harvemmin kuin päivittäin tai muutaman kerran viikossa. Kukaan ei vastannut, ettei kuuntelisi musiikkia ollenkaan viikossa. Tulokset osoittavat, että suurin osa kuuntelee musiikkia päivittäin, ja tämän voidaan ehkä ajatella heijastelevan musiikin positiiviseksi koettua vaikutusta.
Miten kyselyyn osallistujat sitten kokivat musiikin vaikutuksen?
Kysyimme kyselyyn osallistuneilta, millä tavalla ja missä tilanteissa he ovat huomanneet musiikin auttavan esim. ahdistuneisuuden tai masentuneisuuden tunteisiin. Kysymykseen sai kirjoittaa oman vapaan vastauksen. Vastaukset olivat melko vaihtelevia, mutta muutamat seikat nousivat usein esiin. Vastauksissa musiikilla kuvailtiin olevan taipumus viedä ajatuksia pois ikävistä asioista, ja näin ollen helpottaa oloa. Monet kokivat myös samaistuvansa kappaleisiin, mikä tuo tunteen, ettei ole asioiden kanssa yksin. Suuri osa koki musiikin myös hyvänä välineenä erityisesti ikävien tunteiden purkamiseen sekä käsittelemiseen. Musiikilla koettiin myös olevan usein rauhoittava tai vastaavasti energisoiva vaikutus, ja sen kuvailtiin tuovan mielihyvää.
Vastaajat kokivat musiikista olevan apua hyvin monessa tilanteessa kuten, siirtymissä esim. bussilla, tehtäviin keskittymisessä tai ahdistuskohtauksen tullessa. Lähes joka tilanteeseen joku koki musiikista hyötyä. Vastauksien perusteella voitaisiin päätellä musiikin tukevan mielenterveyttä monissa tilanteissa. Toki kaikki vastaajista eivät kokeneet musiikista erityistä hyötyä, mutta heitä oli vähemmistö.
Minkälaista musiikkia nuoret aikuiset sitten kuuntelevat?
Vastaus vaihtoehtoina olivat pop, rock, metalli, rap, indie, EDM, klassinen, sekä ”muu” vaihtoehto. Suurin osa vastaajista eli 82,7 % kuuntelee pop-musiikkia. Seuraavaksi eniten vastaajien kesken kuunnellaan rock-musiikkia 68 %. Tämän jälkeen eniten kuunnellaan rap-musiikkia 66,7 %. Muilla genreillä oli myös paljon kuuntelijoita, mutta nämä ottivat selkeän johto paikan. ”Muu” kohdassa esille tuotiin tarkempia genrejä ja niiden alalajeja. Musiikkigenren vaikutus mielenterveydelle on hyvin yksilöllistä, sillä toista genre voi voimaannuttaa, toisessa aiheuttaa mielipahaa ja ärsytystä.
Auttaako musiikki enemmän rentoutumaan vai keskittymään, ja vaikuttaako se stressi tasoihin?
Kysyimme, kuuntelevatko vastaajat musiikkia keskittymis- vai rentoutumistilanteessa. 68 % vastaajista vastasi kuuntelevansa musiikkia kummassakin tilanteessa. 28 % kuuntelee musiikkia vain rentoutuessa, ja vain 4 % vain keskittyessään. Tuloksien perusteella voidaan ehkä päätellä musiikin toimivan sekä vaativan tilanteen tukijana ja motivaattorina, että ajatuksista vapautumisen ja irtioton välineenä. Näin ollen voitaisiin ehkä väittää musiikin edistävän mielenterveyttä eri tilanteissa.
Viimeiseksi kysyimme, ovatko vastaajat kokeneet musiikin alentavan stressitasoja. 92 % vastaajista kokee musiikin alentaneen stressitasoja. Vain 8 % kokee, ettei musiikilla ole ollut stressiin alentavaa vaikutusta. Tuloksien perustella musiikki näyttäisi edistävän mielenterveyttä, sillä stressi etenkin pitkittyneenä voi aiheuttaa mielenterveydelle ongelmia.
Sekä tieteelliset tutkimukset että teettämämme kysely näyttävät, että musiikilla on kuin onkin vaikutusta terveyteemme, oli sitten kyseessä fyysinen tai psyykkinen terveys. Vaikka lääkehoitoa sillä ei voisikaan korvata, vaikuttaa se kuitenkin meidän aivotoimintaamme positiivisella tavalla, ja edistää hyvinvointiamme sekä onnellisuuttamme.
Lähteet:
- Seppälä, Antti. YLE. 20.10.2015. ”Aggressiivinen musiikki lisää ahdistusta – erityisesti miehillä”. https://yle.fi/a/3-8393860
- Siponkoski, Sini-Tuuli ja Särkämö, Teppo. Sulasol 2/2019. “Musiikki, aivot ja hyvinvointi”. https://www.lukusali.fi/index.html?p=Sulasol&i=d4276ed0-674f-11e9-acca-00155d64030a, 8–9.
- Ukkola-Vuoti, Liisa. Helsingin Yliopisto. Suomen lääkärilehti 21/2019. “Musiikki vaikuttaa terveyteen”. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/318818/SLL212019_1348.pdf