Sosiaalinen media luo usein kuvan ihanteellisesta kauneudesta. Sileä iho, pieni nenä, isot huulet ja kapea vyötärö nähdään ihanteellisena ja se liitetään usein onnellisuuteen. Lopulta muokattujen kuvien näkeminen alkaa ruokkimaan tarvetta muokata omiakin kuvia. Nyt on aika kertoa oma tarinani häpeästä ja ahdistuksesta, jonka tämä myrkyllinen kauneusihanne on asettanut päälleni.
Kuvanmuokkauksessa käytetyt filtterit tarkoittavat esiasetusta, joka muokkaa kuvan automaattisesti tietynlaiseksi. Muistat varmaan vielä vanhat filtterit kuten esimerkiksi koiran, joka läähättää kieltään, tai ehkä muistelet vielä hupaisaa sateenkaari filtteriä. Harmillisesti, nämä ajat ovat ohitse. Filtterit ovat kehittyneet hauskoista ideoista kohti realistisia kauneusfilttereitä. Nämä filtterit tasoittavat ihon epäpuhtauksia, pienentävät nenää ja suurentava huulia sekä silmiä. Kauhistuttavinta näissä filttereissä on se, että ne on koodattu niin taitavasti, että on enää vaikea erottaa filtteri todellisuudesta. Esimerkiksi Tiktokin yksi käytetyin Bold glamour -filtteri on niin taitavasti tehty, ettei sitä välttämättä edes tunnistaisi filtteriksi.
Somekanavien kuten Instagramin seurailussa saattaa mennä päivisin jopa monia tunteja. Olenkin huomannut sen, kuinka negatiivinen tai positiivinen vaikutelma sillä on omaan elämääni. Monien vuosien ajan saatoin seurata sosiaalisessa mediassa henkilöitä, joiden julkaisut eivät selkeästi antaneet minulle sitä aitoa kuvaa, mitä kasvavana nuorena tarvitsin. Teini-ikäiset ovat yleensä jo lähtökohtaisesti epävarmoja oman ulkonäkönsä suhteen, niin lyödään siihen päälle vielä paine täydellisestä kehosta. Pahinta tässä kaikessa on se, että nämä sileät posket ja pienet nenät liitetään osaksi onnellisuutta. Ikään kuin elämä olisi kasassa vain niillä henkilöillä, joiden sosiaalisen median kanavat näyttävät huolitelluilta.
Sen lisäksi, että filtterit luovat paineita omasta ulkonäöstä, saavat ne myös ajattelemaan oman kehon muokkaamista. Esteettinen kauneudenhoito eli kauneuskirurgia on plastiikkakirurgian osa-alue, jonka tarkoituksena on “parantaa” ihmisen ulkoista olemusta kirurgisin keinoin.Esteettinen kirurgia pyrkii lisäämään psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia kehoon kohdistuvilla leikkaustoimenpiteillä kuten esimerkiksi nenäleikkauksella. Esteettisen kauneudenhoidon yleistyminen luo nyky-yhteiskunnassa paineita varsinkin nuorille. Siitä onkin tullut normi, että omaa kehoa muokataan jo nuoruudessa.
Olen itse aina ollut hyvin itsekriittinen oma kehon sekä kasvojen suhteen. Kuitenkaan en ole nuorempana ikinä ajatellut, että kauneusleikkauksiin lähtisin. Nyt kuitenkin pian 21-vuotias nuori nainen miettii miten saisi tyhjästä lompakostaan löydettyä rahat, jotta huulista saisi täyteläisemmät ja kauniimmat. Haluan painottaa, että minulla ei ole mitään kyseisiä toimenpiteitä vastaan, mutta haluan tuoda esiin ajatuksen esteettisen kauneushoidon normalisoinnista nuorilla. Pyrinkin pohtimaan, mistä tämä mahdollinen halu kumpuaa?
Ihmiselle on äärimmäisen tärkeää tuntea kuuluvansa porukkaan, ollaanpa kotona, koulussa tai työelämässä. Kun kuvioihin ottaa mukaan esimerkiksi esteettisen kauneudenhoidon, voi sitäkin miettiä yhteisönä, johon vain ihmiset haluavat kuulua. Ihmisillä on ikään kuin tarve olla “tarpeeksi hyvä” muille, ja he ovat valmiina tekemään sen eteen mitä vain.
Sosiaalinen media antaa meille kaksi aivan täysin erilaista ääripäätä. Toisella puolella löytyy rajaton määrä ylimuokattuja kuvia, kun taas toisella puolella näkyy kehopositiivisuus ja niin sanottu “filtterikatko”. On upeaa, että filttereihin ja ylipäätään kehonmuokkaukseen otetaan nykypäivänä kantaa, mutta on toisaalta todella harmillista nähdä, että sosiaalinen media ei ole täysin aito alusta.
Kuvat: Pexels