Karelia-ammattikorkeakoulussa toimiva Y-Akatemia on monialainen oppimisympäristö, jonka tavoitteena on kehittää työelämä- ja yrittäjätaitoja käytännön työn kautta. Y-Akatemia painottaa tiimioppimista, innovointia ja yrittäjyyttä ja tarjoaa opiskelijoille alustan, jossa he voivat vapauttaa luovuutensa, hioa taitojaan sekä ansaita rahaa. Viive-lehti pääsi haastattelemaan kahta Y-akatemialaista opiskelijaa, sekä yhtä heidän valmentajistaan. Tavoitteenamme oli saada tietoa heidän kokemuksistaan sekä saada pintaa syvempi raapaisu siitä, mitä Y-akatemiassa oikein tapahtuu?
Toimittajat: Mikael Pirinen ja Kasperi Aho
Kuvat: Aleksi Saukko
Haastattelimme yhtä Y-akatemian valmentajista, Harri Mielosta, joka on toiminut Y-akatemiassa sen alkuajoista lähtien. Tällä hetkellä Y-akatemiassa toimii neljä eri tiimiä ja Harri vastaa niistä kahdesta.
Miten yrittäjyys näkyy ensisijaisesti Y-Akatemiassa?
– Täällä on porukalla oikeat yritykset, osuuskunnat. Tehdään oikeaa yritystoimintaa. Ei simuloida monopolirahalla vaan oikea raha liikkuu. Tällä hetkellä on neljä aktiivista osuuskuntaa ja jokainen niistä on monialainen. Tänä vuonna tehtiin ensi kertaa muutos siihen, että tammikuussa aloittaneet eivät perustaneet omaa osuuskuntaa vaan perivät vanhan. Tämä nopeuttaa asioita huomattavasti, sillä osuuskunnan aloittaminen nollasta vie paljon aikaa.
Miten merkittävästi muutto Tiedepuistolta Tikkarinteen kampukselle on muuttanut teidän toimintaanne?
– Meillä on nyt hyvät dialogitilat. Dialogeihin ei löytynyt Tiedepuistolta rauhallista tilaa, nyt meillä on niitä kaksi – ’’dialogiboksi’’ sekä luokka 227. Siitä pidän tosi paljon, toinen asia on se, että olemme nyt huomattavasti helpommin saavutettavissa opiskelijoiden keskuudessa kuin aikaisemmin. On mukavaa myös olla vahvemmin osana kampusta. Muutto on ollut kyllä todella iso plussa.
Mikä on dialogien tarkoitus?
– Se on sellainen neljän tunnin mittainen yhdessä ajattelemisen tuokio, joka järjestetään kaksi kertaa viikossa. Tiimistä löytyy monialaista osaamista ja dialogien tarkoitus on jakaa jokaisen tiimiläisen oppimista ja osaamista koko muulle tiimille. Emme Y-akatemiassa järjestä lainkaan luentoja, toki niitä opiskelijat voivat itse järjestää, mikäli niin itse haluavat. Kaikki oppimisen keinot ovat mahdollisia, mutta tuo ’’dialogiboksi’’, jossa meidän dialogimme pidetään, on vähän kuin meidän luentosalimme. Dialogeissa on aina jokin teema. Alkuaikoina teema voi esimerkiksi olla vaikkapa raha ja talous. Pohditaan yhdessä, että mitä tämä tarkoittaa yritystoiminnassa. Dialogit ovat pääsääntöisesti opiskelijavetoisia.
Onko valmentajan rooli olla myös osana dialogia?
– Sanoisin, että se on tietyllä tavalla sellainen samanarvoinen ajattelija ja keskustelija. Valmentajan rooli kuitenkin muuttuu tiimin elinkaaren aikana, alussa valmentajan rooli on aktiivisempi. Ei voida kuitenkaan puhua, että valmentajalla olisi tiimin vetäjän rooli, vaan enemmänkin tarkoitus ’’tuupata’’ opiskelijoita oikeaan suuntaan. Dialogia voi ajatella eräänlaisena hiekkalaatikkona, joskus voi käväistä hiekkalaatikon ulkopuolella ja sieltä saattaa löytyä jotain, mutta jos meillä on tarkoitus leikkiä hiekkalaatikolla, niin koko aikaa ei voi leikkiä hiekkalaatikolla. Valmentajan tehtävä onkin alussa hyvin usein nykäistä takaisin sinne teemaan. Tiimien kehittyessä valmentaja jää myös enemmän taustalle.
Miten monialaisuus näkyy ryhmätyössä? Jakautuvatko tehtävät opiskelijoille pääosin opiskeltavan alan mukaan?
– Tehtävät vaihtelevat, alussa tietysti ihminen tykkää pyöriä mukavuusalueellaan. Me valmentajina yritämme hieman tuupata tästä syrjään, ei välttämättä kuitenkaan suoraan epämukavuusalueelle, mutta pois mukavuusalueelta. Toiminnan alussa ehkä tapahtuu enemmän sitä, että esimerkiksi medianomi opiskelijat tekevät tietyn tyyppisiä hommia projektissa. Kun asioissa päästään eteenpäin ja niin sanotusti ’’vesi alkaa virtaamaan Pielisjoessa’’ niin opiskelijoille itselleen alkaa tulla halu kokeilla uusia juttuja. Siihen myös kannustetaan, sillä ajatus on kasvattaa jokaisen opiskelija työkalupakkia mahdollisimman laajaksi. Esimerkiksi, että median opiskelija oppii liiketaloutta ja liiketalouden opiskelija oppii markkinointia.
Kirjat mainitaan yhtenä erittäin tärkeänä osana opiskelua Y-akatemiassa. Miten iso osa kirjoittamisella ja lukemisella on ajatellen Y-akatemiaa?
– Isohko osa, sanotaan näin. Sitä kautta me saamme synnytettyä uutta tietoa. Me emme kuitenkaan puhu pelkästään kirjojen lukemisesta vaan uuden tiedon hankkimisesta. Nykyään tietoa on saatavilla sieltä täältä, muualtakin kuin kansien välistä. Voi katsoa Ted Talkeja, voi kuunnella kirjoja, voi lukea artikkeleja. Pääasia on, että hankittu tieto tulee tarpeeseen. Sitä hankitaan ja sitä jaetaan, oman tiimin kesken. Se on merkittävää, koska meillä ajattelu jää jauhamaan paikalleen, mikäli olemme vain sen tiedon varassa mikä meiltä jo löytyy. Jokaisen opiskelijan kanssa tehdään oma lukusuunnitelma, joita käsitellään syvemmin henkilökohtaisissa ohjauskeskusteluissa. Meillä on pari kertaa vuodessa jokaisen opiskelijan kanssa kehityskeskustelu, jossa keskustellaan siitä mihin suuntaan opiskelija on menossa henkilökohtaisella tasolla.
Miten opiskelijat harjoittelevat käytännön asioita?
– Tiimikohtaisesti aina katsotaan. Esimerkiksi media-alan kontekstissa laitteisto täytyy olla hallinnassa, ennen kuin voi vaikkapa tehdä kuvauskeikkoja. Projektia suunniteltaessa tiimin täytyy kartoittaa, että mitä osaamista ja tietoa projektin toteutuminen vaatii. Harjoittelulla on aina päämäärä.
Miten valmentajat auttavat projektien suunnittelemisessa?
– Meillä on omat projektidialogimme, joissa pohditaan jokaisen osaamista projektiin liittyen. On tärkeää saada selkeä käsitys siitä, että mihin tiimi pystyy ja mitä tiimi tahtoo tehdä. Meille tulee jonkin verran kyselyjä ja toimeksiantoja ulkopuolelta, ja niitä laitetaan aina tiimeille eteenpäin. Tiimit voivat näihin halutessaan tarttua, mikäli siltä heistä tuntuu. Opiskelijat sitten vievät asiaa eteenpäin. Joko keskenään, tai sitten valmentajan avustuksella.
Kertoisitko hieman erilaisista Y-akatemian projekteista?
– Renkaanvaihto on ollut aika perinteinen tällainen kevätprojekti. Miellän asian niin, että kun ruvetaan tekemään projektia, niin siitä on opiskelijoiden saatava joko oppia, rahaa tai molempia. On olemassa projekteja, joissa lähdetään ihan puhtaasti oppimaan, kun taas on myös projekteja, jossa ainoa päämäärä on saada rahaa kassaan osuuskunnalle menojen kattamiseksi.
Mikä on valmentamisessa palkitsevinta?
– Tässä on paljon yhtymäkohtia urheiluvalmennukseen, ollaan osana joukkuetta. Palkitsevinta on seurata, kun yksilöiden kehittyminen johtaa tiimin kehittymiseen.
Miten kansainvälisyys näkyy Y-akatemian arjessa?
– Viikottaisessa tekemisessä se näkyy siten, että meillä on oma kansainvälinen toimikunta, joka pohtii näitä ja kokoontuu viikkotasolla. COVID tietysti vaikutti tähän viime vuosina, mutta pikkuhiljaa siitäkin aletaan palautumaan. Yhteistyötä tehdään moneen suuntaan useammankin vastaavanlaisen organisaation kanssa, kaukaisin yhteistyöakatemia on Perussa. Tšekeistä löytyy myös toinen yhteistyöakatemia. Ajatus nimenomaan on se, että kansainvälisyys näkyisi jokapäiväisessä työskentelyssä täällä. Olisi tarkoitus löytää hyvin matalan kynnyksen tapoja pitää yhteyttä muihin akatemioihin. Vähän aikaa sitten kirjoittelin Tansanian akatemiaan tämmöisen liikkuvuushankkeen, kyseessä olisi kolmivuotinen hanke, jossa porukan olisi mahdollista mennä täältä käymään siellä ja päinvastoin. Meidän kansainvälinen toimikuntamme tekee kerran vuodessa ekskursion toiseen maahan. Tarkoituksena on mennä maahan, jossa tämä pedagogiikka on jo olemassa eli akatemia, tai sitten esimerkiksi johonkin yliopistoon, jossa vielä ei ole tämänkaltaista tapaa opiskella. Tietysti myös opiskelijavaihdot ovat osa akatemian toimintaa, meillä ei vaihtojen ole pakko olla se puoli vuotta, vaan opiskelijat voivat lähteä vaihtoon vaikkapa ihan vain pariksi kuukaudeksi.
Kerrotko vielä muista Y-akatemian toimikunnista?
– Kansainvälisen toimikunnan lisäksi meillä on markkinointitoimikunta ja tapahtumatoimikunta. Jokaisessa toimii opiskelijoiden lisäksi yksi vastuuvalmentaja. Jokainen kokoonpano määrittää itse toimintamallinsa. Valmentajan avustuksella pohditaan, että mihin tällä kokoonpanolla pyritään seuraavan puolen vuoden ajan. Olin itse aikaisemmin KV-toimikunnan vastuuvalmentajana, nykyään toimin tapahtumatoimikunnassa.
Opiskelijoiden haastattelut seuraavassa artikkelissa.
Katso myös: Y-Akatemia – Yrittäjyys osana opintoja, osa 2