Reppu täynnä rypistyneitä monisteita, värikkäitä kyniä ja painavia kirjoja. Opettajan lämmintä puhaltava piirtoheitin valmiina oppitunnin aiheisiin. Liidut teroitettuna taulun reunalla ja vihot valmiina muistiinpanoja varten. Tätä opiskelumme oli ennen.
70-luvulla tutuksi tullut piirtoheitin pysyi mukana opetuksessa monia kymmeniä vuosia ja oli käytössä vielä noin kymmenen vuotta sitten. 70-luvulta muita tuttuja laitteita ovat kelanauhurit, sekä diaprojektorit. 2000-luvulla nämä diaprojektorit lopulta alkoivat kuitenkin kehittyä nopeaan tahtiin, ja vähitellen opiskelu alkoi siirtymään täysin nettiin ja sen ihmeelliseen maailmaan. Erityistä suosiota saivat muun muassa vähitellen myös valkotaulut, ja näin ollen liitutaulut poistuivat lähes kokonaan.
90-luvulta saakka myös televisio on ollut vahvasti läsnä opiskelussa niin peruskoulussa kuin korkeakoulussakin. Nykyään tämä televisio on kadonnut opetussuunnitelmasta ja oikeastaan kaikki opetus tehdään projektorin avulla. Opiskelijoilla ei ole enää käytössä oppikirjoja ja harvoin muistiinpanojakaan enää vihkoon tehdään. Kaikki opiskelu on siirtynyt verkkoon ja myös etäopiskelu on muodostunut populaariksi.
Moni asia on muuttunut opiskelussa viimeisten 50 vuoden aikana. Uusien opiskelumenetelmien rinnalle on noussut tekoäly, jota on alettu hyödyntämään arjessa muutenkin. Tekoälyn avulla pystyy vaivattomasti mm. käsittelemään kuvia, ohjaamaan kodinkoneita olematta kotona ja saada kohdennettua mainontaa.
Nykyään esseen kirjoittamisen tai ideoinnin tukena voi käyttää avukseen tekoälyä. Näitä ovat mm. ChatGPT, joka kirjoittaa annetusta aiheesta asiaa, vaikka sitten väkisin. Englanniksi toimiva sivusto muistaa mitä aikaisemmalla kerralla kysyit ja tunnistaa sopimattomat pyynnöt. Sen jutut tuntuvat todelta, koska se on koulutettu kirjoittamaan kuin ihminen.
ChatGPT on hienosäädetty GPT-3.5–kielimallista, joka on koulutettu tuottamaan tekstiä. ChatGPT optimoitiin dialogia varten käyttämällä RLHF (Reforcement Learning with Human Feedback) -menetelmää, joka hyödyntää ihmisten esittelyjä ja mieltymysten vertailuja ohjaamaan mallia kohti haluttua käyttäytymistä.
Tekoäly on toden totta hyvä työkalu, jota voi ja saa osassa opintojaan hyödyntää, mutta mukana on myös kasa ongelmia. Niistä merkittävin on varmasti faktojen todenperäisyys. ChatGPT:n sivuilla mainitaan, että tekoäly ei ole yhteydessä internettiin, joten sen faktat eivät ole aina kunnossa. Tekoälylläkin on rajallinen tietämys ja muutamien vuosien vanhoista jutuista ei välttämättä löydy tarpeeksi vahvistettuja faktoja.
Koulujuttuja tehdessä kannattaa siis ehdottomasti tehdä faktantarkistus tekoälyn avulla tehtyihin juttuihin. Lisäksi lähteisiin tulee merkitä tai mainita, että koulujutun tekemisessä on käytetty apuna tekoälyä. Mainitsematta jättäminen voidaan tulkita huijaamiseksi tai plagioinniksi ja jo nyt ympäri maailmaa opiskelijat ovat jääneet kiinni tekoälyllä esseiden kirjoittamisesta. Yllättävää kyllä, mutta ainakin ChatGPT muistaa kirjaimellisesti kaiken, mitä se on itse kirjoittanut. Huijaaminen esseetä kirjoittaessa ei ole näin ollen mahdollista.
P.S. Tämänkin jutun aihe syntyi ChatGPT:tä hyödyntämällä.