Toimitus haastatteli opiskelijatuottajaa keväällä 2022.
Vastuuta ei kannata säikähtää, varsinkin kun ollaan vielä opiskelijoita: mokata saa, mutta (asiallista!) palautetta ja kritiikkiä on myös hyvä osata ottaa vastaan ja osata itsekin tarkastella sitä omaa toimintaa aika ajoin.
1. Kuka olet ja mistä tulet ja mitä opiskelet?
Julia Keinonen, 25 vuotta, alun perin olen lähtöisin Sodankylästä, mutta Joensuuhun muutin Meri-Lapista, missä kävin ammattikoulun ja töissä ennen tätä koulua. Tällä hetkellä opiskelen Kareliassa neljättä vuotta medianomiksi.
2. Mikä oli sinun roolisi tässä tuotannossa?
Toimin Mediatuotannot-kurssilla tuottajana. Teimme kolme eri produktiota ja vastasin siis kaikkien tuotantojen (jotka tehtiin pienemmissä ryhmissä) vetämisestä. Yhdessä tuotannossa osallistuin myös aktiivisemmin suunnitteluun ja muihin pienempiin tehtäviin.
3. Mitkä olivat tuotannot? Ja mikä oli niiden tarkoitus?
Teimme useita tuotantoja keväällä 2022 Karelialle ja Ilosaarirockille. Ilosaarirockille tehtiin lyhyitä animaatio-ohjevideoita toimintatavoista (esim. turvatarkastus) ohjeeksi kävijöille. Kaikki produktiot olivat toimeksiantoja, mutta päävastuu ideoinnista ja luonnollisesti toteutuksesta olivat opiskelijoilla.
Lisää animaatioita artikkelin lopussa…
4. Millaiset olivat työtehtäväsi tuotannoissa?
Tuottajan tehtävä näissä produktioissa oli sen varmistaminen, että kaikki ns. kulkee hyvin ja aikataulussa. Olin yhteyshenkilö toimeksiantajien päähän sekä kaikkiin muihin mahdollisiin henkilöihin keihin piti ottaa yhteyttä produktioiden tiimoilta esim. kysymyksien tai tarvittavan informaation puitteissa, sekä välitin viestiä opiskelijoiden ja opettajamme välillä. Pidimme koko ryhmän välisen viikkopalaverin kerran viikossa maanantaisin, missä kävimme läpi missä vaiheessa kukin produktio on, annoimme palautetta ja kehitysideoita ja pyysimme apua, jos sitä tarvitsi. Sen lisäksi kukin ryhmä piti omia palavereitaan tarpeen mukaan, yleensä kerran viikossa, joissa suunniteltiin ja edistettiin produktioita tarkemmin ja jaettiin työtehtäviä. Aikataulutin kaikki palaverit ja osallistuin ja johdin ne, huolehdin kokouskutsujen lähettämiset, kirjasin asialistat läpikäytävistä asioista ja palaverin jälkeen kirjoitin muistion sen sisällöstä kaikille luettavaksi.
Käytössämme oli myös Teamwork-projektinhallintatyökalu, jota käytimme enimmäkseen tehtyjen työtuntien seuraamiseen. Niiden seuraaminen tuottajana helpotti hahmottamaan projektien edistymistä palaverien välissä. Yleisesti seurasin myös, että kaikilla oli tekemistä, vastailin kysymyksiin, seurasin töiden edistymistä, koitin ratkoa ongelmia ja annoin palautetta tasavertaisena työryhmän jäsenenä. Paljon oli siis ihmisten väliseen kommunikointiin liittyvää tehtävää ja asioiden organisointia. Muita tehtäviäni olivat Karelian -projektin hieman aktiivisempi suunnitteluun osallistuminen ja esimerkiksi äänien etsintää ko. videoon, mutta päävastuu toteutustyöstä oli muilla opiskelijoilla.
5. Millaisia haasteita oli tuotannoissa?
Suurin haaste oli projektien ulkopuolisten ihmisten kanssa kommunikointi, jos tarvitsi esimerkiksi jotain tietoa, mitä meillä tai opettajallamme tai toimeksiantajan edustajalla ei ollut suoraan saatavilla. Tähän liittyivät luonnollisesti aikataulut ja niiden yhteensovittaminen eikä sille asialle yleensä voi paljoa tehdä; on luonnollista, että eri ihmisillä on hyvinkin eri aikataulut ja siihen täytyy koittaa sopeutua. Yleensäkin kun puhutaan tässäkin tapauksessa 10 hengen opiskelijaryhmästä + kaikki muut produktioihin liittyvät tai tarvittavat ihmiset, niin aikatauluhaasteita tulee helposti, jos esimerkiksi joudutaan odottamaan vastausta johonkin kysymykseen ja sillä välin ei voida edistää sitä osaa produktiosta. Myös toki ryhmän sisällä oli suunnittelua, että esim. palaverit saatiin aina sopimaan kaikkien aikatauluun, mutta siinä ei ollut suuria ongelmia, vaan joustoa löytyi tasavertaisesti kaikilta.
6. Mitä hyviä asioita koit/tapahtui tuotantojen aikana?
Opiskelijat itseni mukaan lukien, olivat todella motivoituneita ja kiinnostuneita produktioista ja hommassa oli alusta asti hyvä tekemisen meininki. Itseohjautuvuus oli hyvää ja työn jälki jokaisessa produktiossa oli todella korkeaa ja hyvää ja keräsi kiitosta toimeksiantajiltakin moneen otteeseen. Yleisesti siis koin koko tuotannot positiivisesti ja suurempia ongelmiakaan ei ollut ja pienempiä, yksittäisiä esim. teknisiä ongelmia kohdatessa ratkaisuja etsittiin ja selviteltiin yhdessä ja ymmärtäväisyyttä löytyi kaikilta.
7. Mikä auttoi jaksamiseen viedä tuotannot loppuun?
Ensinnäkin se, että alusta asti oli selvää, että hyvää matskua on tulossa, niin totta kai ne työt halusi saada valmiiksi ja julkaistuiksi. Henkilökohtaisesti auttoi paljon oma aikatauluttaminen: tein hommia vain itse rajaaminani työskentelyaikoina ja pysyin niissä (lukuun ottamatta satunnaista viesteihin vastaamista, jos asia oli sellainen, joka vaati pikaista huomiota tai esim. nopea kysymys). Yleensäkin se oman työskentelyn organisointi ja johtaminen oli tärkeää, kun muistettavia ja hoidettavia asioita yhtä aikaa oli monia: jos ei olisi ollut hyvin kartalla kaikesta koko aikaa, olisi se kuormittanut nopeasti todella paljon. Vapaa-ajat pyrin sitten pitämään täysin vapaa-aikana niin, etten edes miettinyt koulujuttuja, että sai sen tarvittavan levon ja rentoutumisenkin.
8. Miten johdit omaa työtäsi näissä tuotannoissa?
No tuossa yllä tulikin jo tuosta aikatauluttamisesta. Mutta lisäksi kirjoitin esim. palavereihin itselleni niitä asialistoja ja muutenkin PALJON muistiinpanoja, mitä sitten aika ajoin katselin. Kalenterissa oli aina kaikki palaverit jne. merkattu luonnollisesti, kun niistä piti lähettää muullekin ryhmälle kutsu. Eli yleensäkin sellainen organisoitu toiminta koko ajan, että etukäteen miettii, että mitä tekee, milloin, mitä seuraavaksi ja sitten kun hommat olivat ohi, niin oikeasti lopetti ne.
9. Tekisitkö jotain toisin?
Ainahan sitä on jotain juttuja, mitä miettii jälkikäteen, että olisi voinut tehdä toisin. Itselläni ehkä nyt tällä kertaa olisin voinut sellaista aktiivisempaa seurantaa, miten olisi voinut muiden työskentelyä ohjata paremmin, tehdä enemmän ja työnjakoa sitten sen mukaan koittaa parantaa vielä tasapuolisemmaksi joka vaiheessa projektia. Aina se ei toki ole edes mahdollista, kun jokaisella oli eri roolit produktioissa ja ne etenevät aina vaiheesta toiseen, mutta sitä olisi voinut toki tarkastella olisiko jossain vaiheessa voinut sitten keksiä jotain tai ennakoida tulevia tehtäviä paremmin tms. Suurimmaksi osaksi ajattelen kuitenkin tämän kohdalla ja muutenkin, että ne päätökset ja tilanteet hoidetaan aina sen hetkisen tiedon ja osaamisen valossa niin hyvin kuin pystyy, niin liikaa murehtiminen mitä ”olisi pitänyt tehdä niin ja näin” ei ole kauhean hyvä. Nyt tällä kertaa tehtiin nämä asiat näin, ne on hyvä huomata, että jotain voisi siinä toiminnassa kehittää ja sitten ensi kerralla ottaa opiksi taas siitä ja tehdä paremmin.
10. Mitä opit näistä tuotannoista?
No tuossa yllä taas tulikin jo tästäkin. Toki opin esim. siitä animaation teosta teoriaa työskentelyprosessina myös, kun en ole ennen hirveänä animaatiota tehnyt. Ja toki kun paljon pitää ihmisten kanssa puhua ja tuottajan rooli on kuitenkin hieman erilainen kuin normaalisti jos on jäsen perusryhmätyössä, kun on tietynlainen vastuu, pitää vetää keskustelua ja kysellä ja olla se, jolla on ne langat käsissä ja tietää asiat tai vähintään sitten selvittää ne aina ja onhan se tietynlaista ”esiintymistä” myös siinä roolissa. Niin sellaista kommunikointia ja itsevarmuutta siihen opin myös lisää.
11. Millaisia terveisiä antaisit tulevalle tuottajalle mediatuotannoissa?
Kannattaa tosiaan niitä muistiinpanoja tehdä IHAN KOKO AJAN. Sen huomaa kyllä heti itsekin, jos niitä ei tee. Jos homma kiinnostaa niin ehdottomasti kannattaa kokeilla sitä ja vaikka kysyä neuvoa joltain, että mitä kaikkea homma nyt sisältääkään. Jokaisella on toki se oma tyyli tehdä asiat, mutta suuntaviivoja kannattaa kysellä ja hahmottaa itselleen jo etukäteen. Erittäin tärkeää on aina kuunnella mitä muilla ihmisillä on sanottavana ja olla itse aktiivinen ja kiinnostunut siitä johtamisesta. Palautteen annon opettelu on hyvä, ja muistaa ehdottomasti, että positiivista palautetta ja kannustamista voi ja pitää antaa myös aina, eikä vain kritiikkiä. Hyvän ryhmähengen ylläpito on myös tuottajan tehtäviä. Vastuuta ei kannata säikähtää, varsinkin kun ollaan vielä opiskelijoita: mokata saa, mutta (asiallista!) palautetta ja kritiikkiä on myös hyvä osata ottaa vastaan ja osata itsekin tarkastella sitä omaa toimintaa aika ajoin.
Lepo on todella tärkeää, ettei kuormitu liikaa: hommat pitää tietty hoitaa aina tietyssä aikataulussa, mutta tässä se oman työn johtaminen on tärkeää, että jää sitä vapaa-aikaakin. Pitää osata myös sanoa ei ja vetää omia rajoja sekä kuunnella muiden rajoja ja kunnioittaa myös niitä esim. aikataulujen kanssa (tämä koskee kyllä toki jokaista eikä vain tuottajaa). Toimeksiantajien kanssa asiointia ei kannata jännittää, ollaan kaikki samanvertaisia aikuisia ihmisiä ja he ovat parhaimmillaan niitä meidän tulevaisuuden pomoja tai työkavereita. Eli tasavertaista ja normaalia (mutta totta kai asiallista!) kommunikointia. Hyvä ja avoin fiilis on totta kai hyvä pitää myös aina mukana kaikessa tekemisessä.