Opiskelijoiden mielenterveyttä ja opiskelukykyä edistävä Nyyti ry on linjannut, että opiskelijoiden jaksaminen on hätätilassa. THL:n ja Kelan yhteistyönä syksyllä 2021 toteutettu KOTT-tutkimus osoittaakin, että joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii ahdistuksen ja masennuksen oireista.
Opiskelijoilla mielenterveyden ongelmia todetaan suhteessa enemmän kuin koko aikuisväestössä. Huonoimmin tutkimuksen mukaan voivat yliopistoissa ja ammattikorkeakoulussa opiskelevat nuoret naiset; jopa 40 prosenttia naisista kertoi kärsivänsä ahdistuksen ja masennuksen oireista. Myös muun muassa syömishäiriöön sairastumisen riski on naisilla kolminkertainen miehiin verrattuna.
Koronaepidemian vaikutukset opiskelijoihin
Koronaepidemian myötä asetetut rajoitukset kouluihin ja harrastuksiin ovat vähentäneet yhteenkuuluvuuden tunnetta opiskelijoiden keskuudessa. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen mukaan joka neljäs opiskeleva nainen ja joka kolmas opiskeleva mies kertoi, ettei tunne kuuluvansa yhteenkään opiskelijaryhmään.
Tärkeät ryhmäytymiset ovat jääneet useilta kokematta, jonka vuoksi jaksamisen kannalta tärkeitä kontakteja toisista opiskelijoista ei ole välttämättä saatu. Etäopiskelu on estänyt muiden opiskelijoiden tuen saamisen, ja opinnot ovat olleet pahimmillaan yksinäistä puurtamista. Useat opiskelijat ovat myös kertoneet vaikeudesta erottaa opiskelu- ja vapaa-aika, kun kampuksille ei ole ollut pääsyä.
Nyyti ry kuitenkin linjaa, ettei koronapandemiaa voi laittaa täysin nuorten heikentyneen mielenterveyden syyksi, sillä niiden kehitys on alkanut jo merkittävästi aiemmin.
YTHS ruuhkautui ja terapiaan pääsy on hankalaa
Vuoden 2021 alusta YTHS:n piiriin liittyi myös ammattikorkeakoulujen opiskelijat. YTHS:n asiakasmäärä nousi noin 125 000 opiskelijasta 270 000 opiskelijaan.
Samalla, kun opiskelijoiden mielenterveyden ongelmat lisääntyvät, hoitoon on ollut yhä vaikeampaa päästä. Ylen artikkeliin haastatellun YTHS:n mielenterveys- ja opiskeluyhteisötyön johtavan ylilääkäri Tommi Väyrysen mukaan pelkästään viime vuoden syyskuussa tehtiin mielenterveyssyistä hoidon tarpeen arviointi 3 300 opiskelijalle. Hän toteaa, että mielenterveyssyistä tehtyjen hoidon tarpeen arviointien määrä kasvoi vuonna 2021 neljänneksellä verrattuna vuoteen 2019.
Myös Kelan kuntoutuspsykoterapiaan pääsyn vaikeuksista on uutisoitu paljon. Ennen kun terapeuttia voi edes ryhtyä etsimään, täytyy opiskelijan saada esimerkiksi YTHS:n psykiatrin arvio siitä, että terapiasta olisi hyötyä. Sen jälkeen terapeutin etsinnät voi aloittaa, mutta useat kokevat sen hankalaksi, sillä erilaisia terapiasuuntauksia löytyy useita. Lisäksi terapeutteja on huomattavasti vähemmän, kun terapiaa tarvitsevia. Myös kustannukset voivat hidastaa terapeutin etsintää, sillä tutustumiskäynnit tulee maksaa itse. Jotkut terapeutit laskuttavat tutustumiskäynnistä vähemmän kuin normaalista käynnistä, mutta sen hinnaksi voi silti jäädä jopa 50 €, joka voi olla opiskelijan kuukausituloista iso siivu.
Avuksi matalan kynnyksen palveluita
Nyyti ry on ehdottanut tilanteen helpottamiseksi lisää matalan kynnyksen tukea opiskelijoiden arkiympäristöön sekä riittäviä opiskelijahyvinvointi- ja ohjauspalveluita. Lisäksi tulisi kiinnittää huomiota nykyiseen koulutuspolitiikkaan ja opiskelijoiden riittävään taloudelliseen vakauteen.
Opiskelijoiden mielenterveydenongelmien juurisyyt tulisi myös tunnistaa ja niihin konkreettisesti puuttua.